Yhteinen ruokailu perheen voimavarana – 6 vinkkiä ruoka-arkeen

Ruokahetki tuo läheisyyttä

Yhdessä syöminen on arvokasta aikaa perheen kesken – oli ruoka mitä tahansa. Ruokapöydässä on mahdollista jakaa päivän kuulumiset ja tarjota läheisyyttä. Myös lapsen oppiminen erilaisiin makuihin lähtee siitä, että hän näkee vanhemman syövän samaa ruokaa.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukun teettämän kyselyn (2024) mukaan yli 80 % vanhemmista pitää perheen yhdessä syömistä tärkeänä. Moni kuitenkin kokee turhaan paineita siitä, millaista yhdessä syömisen ”pitäisi” olla. Jokainen perhe syö omalla tavallaan. Esimerkiksi yhteisen päivällisen sijaan voi kokoontua yhteiselle iltapalalle tai viikonloppuisin rauhalliselle aamupalalle.

 

”Edullinen syöminen on helppoa” sanovat usein ne, joilla on varaa valita

Arjen ruokabudjetin hallintaan tuntuu jokaisella olevan mielipide. Usein neuvoja edulliseen syömiseen antavat ne, joilla on itse kuitenkin varaa valita toisin. On helpompi karsia ostoksia, jos tietää että voi viikonloppuna silti ostaa perheelle pitsat ja jäätelöt. Mutta vaaditaan hirveästi jaksamista laskea ostoksia päivästä toiseen, jos palkintoa ei ole näköpiirissä eikä laskemiselle näy loppua.

Taloudellisten haasteiden kanssa kamppaileville perheille monet vinkit ovat enemmän kuin tuttuja. Ilta-alet on kierretty, viikon ostokset suunniteltu etukäteen ja ylimääräisestä luovuttu. Kyse ei useinkaan ole tiedon puutteesta, vaan voimavarojen ehtymisestä. Toisinaan taloudellisten haasteiden päälle kasautuu muita haasteita kuten esimerkiksi sairastuminen.

 

Yhteisistä aterioista halutaan pitää kiinni

Ruokakasvatusyhdistys Ruukun kyselyyn vastanneista pienituloisista perheistä puolet kokee, että taloudellinen tilanne vaikuttaa ruuan laatuun erittäin tai melko usein. Harva vastaa, että ei lainkaan. Ruuan hinta on noussut viime aikoina, joten yhä useampi perhe ei voi tarjota lapsilleen sitä ruokaa, mitä haluaisi.

Perheet tuntuvat silti haluavan pitää kiinni yhteisistä aterioista. Kyseisistä perheistä 60 % kertoi, että perheen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vaikuta yhteisten aterioiden määrään, vaikka se voikin vaikuttaa ruuan laatuun. Yhteinen ruokailu voi olla perheen voimavara, joka yhdistää ja tukee hyvinvointia myös vaikeina aikoina, vaikka ruuasta joudutaan tinkimään.

 

6 ideaa ruoka-arkeen

Lue alta Ruokakasvatusyhdistys Ruukun ideat ruokavalintoihin ja lapsiperheen ruoka-arjen hallintaan.

1. Yhteinen iltapala

… tai aamupala, tai päivällinen. Aterialla, kellonajalla tai tarjolla olevalla ruualla ei ole niinkään väliä, vaan perheen yhteisellä hetkellä ja kuulumisten vaihdolla.

2. Papua lautasille

Palkokasvit tekevät äärimmäisen hyvää suoliston mikrobistolle, jolla taas on suora yhteys muuhun terveyteen. Säilyke- ja kuivapavut ovat edullista superruokaa, jota voi laittaa kiusauksiin, keittoihin ja kastikkeisiin. Jos pavut eivät ole perheellesi tuttuja, voi papuja lisätä pieniä määriä tuttuihin ruokiin tai tarjota maistiaisena pikkukulhosta. Uudet maut voivat vaatia monia tutustumiskertoja, mutta usein vaivasta myös palkitaan.

3. Odotteluporkkana

”Ruoka ei ole vielä valmis ja lapsilla on kauhea nälkä, apua!” Kuori ja tarjoa lapsille odotteluporkkanat. Kasvis tulee syötyä huomaamatta ja maistuu usein alkupalana paremmin.

4. Mikä salaatti? Muutakin on!

Moni kokee paineita salaatin tarjoamisesta, vaikka salaatinlehdet eivät edes ole erityisen ravintoainepitoista ja usein pilaantuvat nopeasti. Lautasmallin mukaisen annoksen kasvis voi hyvin olla keiton joukkoon sekoitetut juurekset, kylkeen lohkottu omena tai pakasteesta sulatetut herneet. Pakastetuissa kasviksissa ravintoaineet voivat säilyä jopa paremmin kuin tuoreissa.

5. Bongaa Sydänmerkki

Punainen Sydänmerkki löytyy nykyään monista elintarvikkeista. Sen avulla löytää yhdellä vilkaisulla esimerkiksi pehmeää rasvaa sisältävän margariinin, tai leivän, jossa on enemmän kuitua ja vähemmän suolaa. Jogurtissa ja myslissä merkki kertoo muun muassa pienemmästä sokerimäärästä.

6. Ruokailo ja kehorauha – parasta, mitä voit lapsellesi tarjota

Kotona annettu malli joustavasta suhteesta omaan kehoon ja syömiseen antaa hyvän pohjan lapsen kehittyvälle ruoka- ja kehosuhteelle. Vanhemman kannattaa puhua omasta kehostaan ja erilaisista ruuista myönteisesti sekä välttää laihdutuspuhetta ja ruokien jaottelua hyviin ja huonoihin. Syöminen, liikkuminen ja itsestä huolehtiminen ovat iloa tuottavia tekoja – eivät asioita, joilla rankaistaan tai syyllistetään.

Lisää vinkkejä lapsiperheiden ruokailuun ja reseptejä edullisiin aterioihin ruokakasvatus.fi-sivustolta: https://ruokakasvatus.fi/syodaan-eka-yhdessa/

 

Henriikka Jussila

ruokakasvatuksen asiantuntija (FM), Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry


Tiedote: Hope ry tuki lähes 3000 lapsen harrastamista

Vähävaraisia lapsiperheitä tukeva Hope ry tarjosi viime vuonna tukea yhteensä 2 931 lapsen ja nuoren harrastukseen. Tukea hakeneiden ja saaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosentilla.

Tukea tarvitaan jatkuvasti enemmän, sillä tiukentuva taloustilanne ajaa perheitä karsimaan myös harrastusmaksuista. Monissa Hopen asiakasperheissä rahaa ei ole edes kaikkein välttämättömimpään, kuten ravitsevaan ruokaan tai lämpimiin vaatteisiin.

Vuonna 2023 Hopen tuki tavoitti yhteensä yli 9 000 vähävaraista perhettä. Näissä perheissä asui yhteensä yli 22 000 lasta ja nuorta. Harrastustuen ohella Hope tarjoaa perheille konkreettista tukea tavara- ja vaatelahjoituksina. Sekä vaatteet että tavarat on saatu lahjoituksina, ja apu organisoidaan vapaaehtoisvoimin.

Hopen asiakkaat pitävät Hopelta saamaansa apua tärkeänä. Syksyn 2023 asiakaskyselyssä 99 % vastanneista kertoi, että Hopen apu on helpottanut perheen taloudellista pärjäämistä. Vastaajista 92 % taas koki, että apu on lisännyt lapsen kokemia positiivisia tunteita.

 

Harrastustuella rakennetaan tasa-arvoisempaa lapsuutta

Harrastus on monelle lapselle ja nuorelle tärkeä arjen kannattelija. Vanhempien muuttunut tilanne, esimerkiksi ero, työttömyys tai sairaus, voivat kuitenkin ajaa perheen talouden tilanteeseen, jossa lapsi joutuu luopumaan harrastuksestaan – tai ei voi sitä edes aloittaa.

”Meillä ei olisi voinut lasten harrastukset jatkua eron jälkeen, jos Hope ei olisi tukenut harrastetoimintaa. Lasten harrastusten jatkuvuus loi lapsille turvaa ja jatkuvuutta sekä tuki hyvän elämän eväitä kohti aikuisuutta”
Vanhemman viesti Hopen asiakaskyselyssä (2023)

”Mahdollisuus harrastukseen on myös mahdollisuus tasa-arvoon. Harrastuksen parissa lapsi kerryttää sosiaalista pääomaa ja saa uusia taitoja ja kokemuksia. Tukemalla harrastamista rakennamme lasten tulevaisuutta”, sanoo Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Eveliina Hostila
toiminnanjohtaja
p. 040 931 0114
eveliina.hostila@hopeyhdistys.fi
https://hopeyhdistys.fi

 

Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry toimii yhdessä yhteiseksi hyväksi. Autamme vapaaehtoisvoimin ja luottamuksella vähävaraisia ja kriisin kokeneita lapsiperheitä Suomessa. Teemme avullasi todeksi unelmaa siitä, että lapsilla olisi tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. Jaamme perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia sekä lapsille ja
nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.


Keitä Hopen asiakkaat ovat?

Elämässä voi tulla vastaan suuria ja pieniä vastoinkäymisiä. Ne voivat olla yllättäviä tai niiden syntymiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät pitkällä aikavälillä. Hyvän elämän perusta voi järkkyä kenellä tahansa, eikä siihen aina edes löydy yksittäisiä syitä. Tämän takia apua saattaa joutua hakemaan kuka tahansa, taustasta riippumatta.

Voisimme tehdä yhteenvetoa asiakaskyselyiden pohjalta ja kuvailla tyypillistä Hopen asiakasta. Se ei kuitenkaan kertoisi mitään siitä moninaisesta ihmisjoukosta, joka kerran – tai kerta toisensa jälkeen – joutuu turvautumaan apuumme. Me ajattelemme, että avun hakemiseen ei saa olla kynnystä kenelläkään.

Meillä asioi niin työttömiä kuin työssäkäyviä, kahden huoltajan perheitä ja yksinhuoltajaperheitä, isoja ja pieniä perheitä, sairaita ja terveitä, kriisin kokeneita ja niiltä säästyneitä. Kaikki ovat arvokkaita ja erilaisia, mutta kaikille asiakasperheille yhteistä kuitenkin on, että elämä on tuonut eteen taloudellisia huolia, joiden takia lasten tasavertainen arki ei toteudu.

 

Autamme, emme tutki tulotietoja

Meiltä voi hakea apua Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias huollettava. Jokainen asiakas esiintyy omalla nimellään ja hakee apua vain omalle perheelleen. Me emme tarkista kenenkään tulotietoja, mutta useimmiten näemme ja kuulemme perheiden hädän ilman tiliotettakin. Avunpyynnöistä luettu ja kohtaamisissa kuultu kertoo meille sen tärkeimmän – köyhyys koskettaa liian monia perheitä.

Meidän tarjoamamme tuki ei korvaa sosiaalitoimelle kuuluvaa vastuuta, mutta sosiaalitoimi usein vinkkaa meistä asiakkailleen. Tällainen tiedon jakaminen on tärkeää, jotta apua tarvitsevat perheet löytävät myös meidät. Silloin, kun tilanne on huono, on hyvä ottaa kaikki apu rohkeasti vastaan.

Apu, jota jaamme, on pääsääntöisesti lahjoituksena saatuja vaatteita ja tavaroita, joiden rahallinen arvo ei ole suuren suurta. Niiden merkitys vähävaraisen perheen arkeen voi kuitenkin olla iso. Avun pyytäminen on monelle vaikeaa, mutta siinä ei ole mitään hävettävää – päinvastoin!

 

”Hopella olemme saaneet tunteen siitä, että emme ole yksin, ihmiset välittävät.”*

Vaikka asiakkaillemme konkreettinen vaateapu on tärkeää, on Hopen toiminnalla myös toinen puoli. Monesti kohtaamiset Hopen toimipisteillä ovat täynnä merkityksellisyyttä – niin avun saajalle kuin sen antajalle. Me emme kysele asiakaskohtaamisissa kenenkään elämäntilanteista, mutta joskus asiakkaalle lyhyt juttutuokio vapaaehtoistyöntekijän tai toisen paikalla olevan avuntarvitsijan kanssa tuo tunteen siitä, että yksin ei tarvitse olla. Ihmiset välittävät.

Lahjoittajien avulla ja vapaaehtoistyöntekijöiden korvaamattomalla työpanoksella pystymme auttamaan asiakkaitamme. Juurikin niitä, jotka ovat aivan tavallisia ihmisiä.

 

Kiitos, kun autat meitä auttamaan.

 

Sanni Kallioinen, toiminnanohjaaja

 

(*Lainaus syksyllä 2023 tehdyn asiakaskyselyn vastauksista.)


Talousahdinko ja jopa nälkä näkyvät lapsiperheiden arjessa

Hopen asiakaskysely lähetettiin 2239:lle asiakasperheelle seitsemällä eri alueella ympäri Suomen. Vastausprosentti oli ennätyksellisen korkea, 55 prosenttia. Perheiden vastauksissa näkyi huoli elämisen perustarpeista, taloudellisen tiukkuuden heijastuminen mielialaan sekä suoranainen nälkä.

Hope kantaa huolta lapsiperheiden tilanteesta, kaavailluista tukien leikkauksista ja niiden vaikutuksista erityisesti vähävaraisiin lapsiperheisiin. Vapaaehtoisemme ovat säännöllisesti yhteydessä päättäjiin, jotta voimme välittää heille tietoa perheiden tilanteesta. Välitämme eteenpäin myös asiakaskyselyidemme tuloksia päätöksenteon tueksi.

 

Puutetta on jopa ruuasta

Moni vastaajista on joutunut karsimaan ruuan laadusta ja määrästä. Punalaputetut tuotteet, jos nekään, ovat monille ainoita kukkarolle sopivia ruokia. Vanhemmat kertovat jopa jättävänsä aterioita väliin, jotta lapsille riittäisi ruokaa. 

”Ennenkin elimme tiukasti, mutta nyt elämme todella tiukalla budjetilla. Jätän itse syömättä aterioita, jotta ruoka riittää pidemmälle. Ostan nyt jo kaikki lastenvaatteet kirpputorilta, mutta kohta ei ole siihenkään varaa.”

”Hintojen nousu on ajanut leipäjonoon, mistä ei välttämättä edes aina saa mitään. On ollut päiviä, jolloin lapsi on pitänyt viedä kyläilemään, että hän saisi päivällisen.”

 

Rahan puute aiheuttaa myös toivon puutetta

Nousseet hinnat ja huoli tulevasta toimeentulosta rasittavat perheiden taloudellista ja henkistä kantokykyä. Kulutuksen karsimisen lisäksi niukat rahat lisäävät ahdistusta, epävarmuutta ja elämän kuormittavuutta.

”Epävarmuus tulevaisuudesta on pelottavaa ja ahdistavaa.”

Kaavaillut leikkaukset etuuksiin kauhistuttavat jo valmiiksi äärimmäisen tiukasti eläviä. Hopen asiakkaista yli puolet (56 %) on yksinhuoltajia, jolloin koko perheen tulot ovat yhden vanhemman varassa. 

Yhden vanhemman perheistä yli 10 prosenttia saa toimeentulotukea ansiotulon rinnalla. Pienenevät tuet vaikuttavat kaikkeen perheen asuinpaikasta ruoan määrään ja vaatetukseen. 

”Hintojen nousu on vaikuttanut kamalalla tavalla. Tuntuu, että rahat eivät enää ikinä riitä mihinkään, eikä enempää töitä pysty tekemään. Pienipalkkaiselle kamalaa. Leikkaukset hirvittävät, toivon, että asumistukea ei leikattaisi.”

”Tulevat leikkaukset tulevat koskettamaan meitä todella paljon. Muutenkin todella pienet tulot putoaa noin 300-400 euroa kuukaudessa.”

 

Anna joulun paras lahja – toivoa

Joulu on useissa perheissä tiukka paikka: perinteisiin kuuluu yltäkylläinen joulupöytä, mutta rahat eivät aina riitä edes välttämättömimpään ravintoon koko perheelle. Lapset taas kuulevat ystäviltään toiveista ja joulun jälkeen vertaillaan lahjoja, mutta kaikissa perheissä ei ole varoja yhdenkään lahjan ostamiseen. 

”Saimme jouluksi ruokaa ja lapsille muutaman lahjan. Se on jäänyt ikuisesti sydämeeni lämmittämään.”

Aktiivisten lahjoittajien ansiosta voimme tänäkin vuonna täyttää lasten toiveita ja perheiden tarpeita yhdessä. Lahjoittamalla joulukeräykseemme fyysisen lahjan tai rahaa tuet lähialueesi vähävaraisen perheen joulua, tai annat lahjan koko ensi vuodeksi harrastustuen muodossa.

”On suloista, miten lapsetkin viime jouluna mietti, kuka on mahtanut mahdollistaa heidän lahjansa jota toivoivat.”

 

Sinä voit olla joulun mahdollistaja!

 

Lahjoita virtuaaliseen keräyslippaaseemme tai tuo paketti lähimmälle Hopen toimipisteelle. Toimipisteiden yhteystiedot löydät täältä.

 

Lainaukset Hopen asiakaskyselystä. Kysely toteutettiin seitsemän paikallistiimin asiakasperheille 23.10.-5.11.2023 ja siihen saatiin yhteensä 1232 vastausta.


Hope on yhteydessä päättäjiin, jotta perheiden ääni saadaan kuuluviin

Hope ry haluaa tuoda perheiden äänen sinne, missä heitä koskevia päätöksiä tehdään. Erityisen tärkeää on kuulua silloin, kun päätöksiä vasta valmistellaan.

Hopen vapaaehtoiset ovat yhteydessä päättäjiin ja välittävät heille ajantasaista tietoa lapsiperheiden arkitodellisuudesta päätöksenteon tueksi. Tiedon lisäksi pyrimme tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja, joiden avulla heikossa asemassa olevien lapsiperheiden tilannetta voidaan parantaa.

 

Joensuun toimipisteellä esitellään Hopen toimintaa

Joensuun tiimin toinen tiiminvetäjä Sanna Räsänen kertoo, että tiimi on aktiivisesti ottanut yhteyttä päättäjiin ja päässyt kertomaan Hopen toiminnasta.

Kansanedustaja Seppo Eskelinen (SDP) kävi toimipisteellä marraskuun alussa ja muutama muukin kansanedustaja on luvannut tulla pian vierailulle toimipisteelle. Aiemmin Joensuun toimipisteellä ovat vierailleet kansanedustaja ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP) sekä Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen (Kesk.). 

“Vierailut ja muut yhteydenotot ovat tulleet aina kontaktointikierrosten jälkeen”, Räsänen kertoo.

 

Tarjoamme päättäjille tietoa perheiden tilanteista 

Moni päättäjä ei ole ennen vierailua tiennyt, mitä Hope tekee, Räsänen kuvailee. Toiminnan esittely on lähtenyt liikkeelle perusasioista: keitä Hopen asiakkaat ovat, millaisia auttamisen keinoja Hopella on ja mistä lahjoitukset tulevat. Hopen avustustyön laajuus on hämmästyttänyt päättäjiä. Esimerkiksi vaatelahjoituksia ja harrastustukea jaetaan sadoille lapsille ja nuorille Joensuussa ja lähialueilla. 

“Vaikuttamistyön tavoitteemme on lisätä päättäjien tietoisuutta vähävaraisten lapsiperheiden asemasta. Aivan lähellä, jopa omassa naapurissa, voi olla perheitä, joilla menee taloudellisesti huonosti ja jotka tarvitsevat apua”, Räsänen kertoo.

Hopen vapaaehtoiset tapaavat asiakasperheitä toimipisteillä ja näkevät perheiden arkea. Tätä ymmärrystä halutaan välittää myös päättäjille. Vapaaehtoiset kuulevat myös sellaisista tarpeista, joita ei Hopen toiminnan piirissä voida täyttää, kuten ruoka-avun tarpeesta. Myös näitä terveisiä välitetään eteenpäin.

“Päättäjät ovat tervetulleita meidän toimipisteellemme. Esittelemme mielellämme Hopen toimintaa ja kerromme arjesta, jotta päättäjät pääsevät kärryille siitä, mitä alueella lapsiperheiden näkökulmasta tapahtuu”, Räsänen kannustaa.

 

Vaikuttamisviestintää tehdään siellä, missä päätöksiäkin

Lapsiperheiden asemaan vaikuttavia päätöksiä tehdään kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä valtakunnallisesti eduskunnassa. Useiden peruspalveluiden, kuten opetuksen ja liikuntapalveluiden, saatavuus ja saavutettavuus on kuntien vastuulla. Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Eduskunnassa päätetään suurista linjoista, kuten sosiaaliturvasta sekä alueiden rahoituksesta ja kuntien valtionosuuksista.

Sekä vapaaehtoiset tiimit että Hopen toiminnanjohtaja pitävät yhteyttä päättäjiin. Viimeksi olemme kontaktoineet kaikki keväällä työnsä aloittaneet kansanedustajat. Viestissä tarjosimme tietoa päätöksenteon tueksi, muistutimme lapsiperheitä koskevien päätösten vaikuttavuudesta ja kutsuimme kansanedustajia tutustumaan paikallistiimien toimintaan.

Jotta voimme tarjota ajankohtaista tietoa, keräämme tietoa asiakasperheidemme tilanteista vuosittaisilla asiakaskyselyillä. Kyselyistä saaduista tiedoista kokoamme tilastoja ja infograafeja, joita tarjoamme päättäjien käyttöön. Lisäksi vapaaehtoisemme saavat arvokasta arjen tietoa ja ymmärrystä perheiden tilanteista asiakaskohtaamisissa. 

Hope ry vaikuttaa myös EAPN Finlandin Lapsiperheköyhyys-työryhmässä ja Lastensuojelun keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjassa.


Prisman verkkokaupan ja Hopen joululahjakeräys on käynnistynyt

Suosittu joululahjakeräys on helppo tapa tehdä hyvää ja tuoda jouluiloa Hopen asiakasperheiden lapsille. Prisman verkkokaupan valikoimasta voi lahjoittaa lähes minkä tahansa tuotteen – tai vaikka useampia – itselle sopivan budjetin mukaan. Prisma tarjoaa lahjojen toimituksen Hope ry:lle. Jos lahjan keksiminen tuntemattomalle lapselle tai nuorelle tuntuu vaikealta, löytyy verkkokaupasta Hopen keräämiä lahjavinkkejä eri ikäisille lahjan saajille.

Prisman verkkokauppa ja Hope ry tekevät yhteistyötä jo kuudetta kertaa. Viime vuonna kampanja oli tauolla verkkokaupan uudistuksen vuoksi ja S-ryhmän käyttötavarakaupan johtajan Virpi Viinikaisen mukaan asiakkaiden viestien perusteella kampanjaa kaivattiin viime jouluna.

”Olemmekin erittäin innoissamme, että voimme taas tarjota mahdollisuuden lahjoittaa jouluiloa helposti”, Viinikainen iloitsee.

Tänä vuonna perheiden avun tarve on edelleen kasvanut ja yhä useampi perhe pyytää apua Hopelta. 

”Toiveenamme on muistaa mahdollisimman montaa vuoden aikana apuamme saanutta lasta sekä nuorta joululahjalla. Kannustamme ihmisiä liittymään auttamisen ketjuun ja mahdollistamaan tätä jouluiloa kanssamme. Tämä Prisman verkkokaupan kanssa toteutettava keräys on siihen hyvä tapa”, Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila toteaa.

Kampanjassa on mukana tänä vuonna 17 Hopen toimipistettä ja lahjoittaja voi itse valita, minkä paikkakunnan Hopelle haluaa lahjoituksen tehdä. Keräykseen voi osallistua 2.11.-10.12. välisenä aikana.

Keräys ja lahjatoiveet löytyvät osoitteesta prisma.fi