Yhteinen ruokailu perheen voimavarana – 6 vinkkiä ruoka-arkeen

Ruokahetki tuo läheisyyttä

Yhdessä syöminen on arvokasta aikaa perheen kesken – oli ruoka mitä tahansa. Ruokapöydässä on mahdollista jakaa päivän kuulumiset ja tarjota läheisyyttä. Myös lapsen oppiminen erilaisiin makuihin lähtee siitä, että hän näkee vanhemman syövän samaa ruokaa.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukun teettämän kyselyn (2024) mukaan yli 80 % vanhemmista pitää perheen yhdessä syömistä tärkeänä. Moni kuitenkin kokee turhaan paineita siitä, millaista yhdessä syömisen ”pitäisi” olla. Jokainen perhe syö omalla tavallaan. Esimerkiksi yhteisen päivällisen sijaan voi kokoontua yhteiselle iltapalalle tai viikonloppuisin rauhalliselle aamupalalle.

 

”Edullinen syöminen on helppoa” sanovat usein ne, joilla on varaa valita

Arjen ruokabudjetin hallintaan tuntuu jokaisella olevan mielipide. Usein neuvoja edulliseen syömiseen antavat ne, joilla on itse kuitenkin varaa valita toisin. On helpompi karsia ostoksia, jos tietää että voi viikonloppuna silti ostaa perheelle pitsat ja jäätelöt. Mutta vaaditaan hirveästi jaksamista laskea ostoksia päivästä toiseen, jos palkintoa ei ole näköpiirissä eikä laskemiselle näy loppua.

Taloudellisten haasteiden kanssa kamppaileville perheille monet vinkit ovat enemmän kuin tuttuja. Ilta-alet on kierretty, viikon ostokset suunniteltu etukäteen ja ylimääräisestä luovuttu. Kyse ei useinkaan ole tiedon puutteesta, vaan voimavarojen ehtymisestä. Toisinaan taloudellisten haasteiden päälle kasautuu muita haasteita kuten esimerkiksi sairastuminen.

 

Yhteisistä aterioista halutaan pitää kiinni

Ruokakasvatusyhdistys Ruukun kyselyyn vastanneista pienituloisista perheistä puolet kokee, että taloudellinen tilanne vaikuttaa ruuan laatuun erittäin tai melko usein. Harva vastaa, että ei lainkaan. Ruuan hinta on noussut viime aikoina, joten yhä useampi perhe ei voi tarjota lapsilleen sitä ruokaa, mitä haluaisi.

Perheet tuntuvat silti haluavan pitää kiinni yhteisistä aterioista. Kyseisistä perheistä 60 % kertoi, että perheen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vaikuta yhteisten aterioiden määrään, vaikka se voikin vaikuttaa ruuan laatuun. Yhteinen ruokailu voi olla perheen voimavara, joka yhdistää ja tukee hyvinvointia myös vaikeina aikoina, vaikka ruuasta joudutaan tinkimään.

 

6 ideaa ruoka-arkeen

Lue alta Ruokakasvatusyhdistys Ruukun ideat ruokavalintoihin ja lapsiperheen ruoka-arjen hallintaan.

1. Yhteinen iltapala

… tai aamupala, tai päivällinen. Aterialla, kellonajalla tai tarjolla olevalla ruualla ei ole niinkään väliä, vaan perheen yhteisellä hetkellä ja kuulumisten vaihdolla.

2. Papua lautasille

Palkokasvit tekevät äärimmäisen hyvää suoliston mikrobistolle, jolla taas on suora yhteys muuhun terveyteen. Säilyke- ja kuivapavut ovat edullista superruokaa, jota voi laittaa kiusauksiin, keittoihin ja kastikkeisiin. Jos pavut eivät ole perheellesi tuttuja, voi papuja lisätä pieniä määriä tuttuihin ruokiin tai tarjota maistiaisena pikkukulhosta. Uudet maut voivat vaatia monia tutustumiskertoja, mutta usein vaivasta myös palkitaan.

3. Odotteluporkkana

”Ruoka ei ole vielä valmis ja lapsilla on kauhea nälkä, apua!” Kuori ja tarjoa lapsille odotteluporkkanat. Kasvis tulee syötyä huomaamatta ja maistuu usein alkupalana paremmin.

4. Mikä salaatti? Muutakin on!

Moni kokee paineita salaatin tarjoamisesta, vaikka salaatinlehdet eivät edes ole erityisen ravintoainepitoista ja usein pilaantuvat nopeasti. Lautasmallin mukaisen annoksen kasvis voi hyvin olla keiton joukkoon sekoitetut juurekset, kylkeen lohkottu omena tai pakasteesta sulatetut herneet. Pakastetuissa kasviksissa ravintoaineet voivat säilyä jopa paremmin kuin tuoreissa.

5. Bongaa Sydänmerkki

Punainen Sydänmerkki löytyy nykyään monista elintarvikkeista. Sen avulla löytää yhdellä vilkaisulla esimerkiksi pehmeää rasvaa sisältävän margariinin, tai leivän, jossa on enemmän kuitua ja vähemmän suolaa. Jogurtissa ja myslissä merkki kertoo muun muassa pienemmästä sokerimäärästä.

6. Ruokailo ja kehorauha – parasta, mitä voit lapsellesi tarjota

Kotona annettu malli joustavasta suhteesta omaan kehoon ja syömiseen antaa hyvän pohjan lapsen kehittyvälle ruoka- ja kehosuhteelle. Vanhemman kannattaa puhua omasta kehostaan ja erilaisista ruuista myönteisesti sekä välttää laihdutuspuhetta ja ruokien jaottelua hyviin ja huonoihin. Syöminen, liikkuminen ja itsestä huolehtiminen ovat iloa tuottavia tekoja – eivät asioita, joilla rankaistaan tai syyllistetään.

Lisää vinkkejä lapsiperheiden ruokailuun ja reseptejä edullisiin aterioihin ruokakasvatus.fi-sivustolta: https://ruokakasvatus.fi/syodaan-eka-yhdessa/

 

Henriikka Jussila

ruokakasvatuksen asiantuntija (FM), Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry


Mielipide: Pienituloiset lapsiperheet tarvitsevat hallitukselta toivoa paremmasta

Viime vuodet ovat kurittaneet lapsiperheitä kohtuuttomalla tavalla. Koronaviruspandemian vaikutukset, inflaatio ja sen aiheuttama hintojen nousu sekä mahdolliset tulevat leikkaukset etuuksiin osuvat kipeimmin pienituloisiin perheisiin.

Hallituksen kaavailemat leikkaukset herättävät näissä perheissä pelkoa. Toivottomuuden tunne lisääntyy erityisesti yksinhuoltajilla, joille matalapalkka-alalla työskentely ja elinkustannusten nousu voivat muodostaa todellisen toivottomuusloukun ja riskin jaksamiselle.

Pienituloisua perheitä kohtaavissa järjestöissä näemme ja kuulemme tämän huolen päivittäin. Koronarajoitusten aikana perheillä oli vielä pieni toiveikkuuden kipinä: ajateltiin, että tilanne muuttuu paremmaksi, kun pandemiasta selvitään. Nyt tämä kipinä uhkaa sammua.

Kun ennen tutuilta kysyttiin, mitä kuuluu ja mille luokalle teidän lapsenne menikään, nyt kysytään, paljonko teidän vuokranne on noussut. Kesän lopulla perheissä pohdittiin, ostetaanko kaupasta ruokaa vaiko lapselle sopivat kouluvaatteet. Molempiin ei ollut enää varaa. Osa mietti, pitääkö kokopäivätyön lisäksi mennä toiseen työhön, jotta voi maksaa vuokran noususta ja asumistuen leikkauksesta aiheutuvan vajeen.

Lahjoituksena lapselle saaduista talvirukkasista riemuitaan jo nyt, koska huolen keskellä on yritettävä elää parhaansa mukaan tulevaisuutta varmistaen. Ja talousahdingossa elävälle se ei tarkoita sijoitustuottojen seuraamista, vaan vaatetta, joka lämmittää talvipakkasella.

Köyhyydessä elävät lapsiperheet tarvitsevat juuri nyt paitsi taloudellista tukea myös tulevaisuustoiveikkuutta sekä varmuuden, että haastavista ajoista selvitään yhdessä. Jos kaavaillut leikkaukset osuvat kaikkein haastavimmissa tilanteissa eläviin perheisiin, mikään näistä tarpeista ei täyty. Aidosti paremmista päivistä voi edelleen vain haaveilla.

Toivomme hallitukselta vahvaa harkintaa ja kokonaisvaikutusten arviointia siitä, mitä leikkaukset tarkoittavat haastavimmassa tilanteessa elävien lapsiperheiden kannalta.

 

Eveliina Hostila

toiminnanjohtaja, Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry

Kaisli Syrjänen

kansalaistoiminnan koordinaattori, Pienperheyhdistys ry


Tiedote: Ylen uutisointia koskien Hope ry:n toimintaa on oikaistu

Yle julkaisi 13.9. verkkouutisen koskien Hope ry:n entisten työntekijöiden kavallusepäilyä. Uutinen
sisälsi virheellisen tiedon, jonka mukaan poliisin tutkinta kohdistuisi henkilöihin, jotka
työskentelisivät tällä hetkellä yhdistykselle. Uutista on sen julkaisun jälkeen oikaistu, mutta sama
virhe toistui myös Ylen sosiaalisessa mediassa ja aamun radiouutisissa 14.9.

Hope ry sai tietoonsa epäilyn yhdistyksen vähävaraisille perheille tarkoitettujen lahjakorttien
väärinkäytöksistä toukokuussa 2023. Yhdistyksen johto ryhtyi välittömiin toimiin asian
selvittämiseksi ja teki asiasta tutkintapyynnön poliisille. Prosessin yhteydessä kahden työntekijän
työsuhde yhdistykseen päättyi. Kavallustutkinnan kohteena olevat ihmiset eivät työskentele tai toimi vapaaehtoisena yhdistykselle.

Hope ry tukee poliisia kavalluksen tutkinnassa. Yhdistys on ottanut käyttöön uusia sisäisen
valvonnan työvälineitä yhdistyksen varojen väärinkäytön torjumiseksi. Hope ry on sitoutunut työhön
lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja vähävaraisten perheiden auttamiseksi.

 

 


Rekry: Etsimme toiminnanohjaajaa kehittämään Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n toimintaa.

Hope toimii vapaaehtoisvoimin yhdessä yhteiseksi hyväksi. Teemme todeksi unelmaa siitä, että
lapsilla olisi Suomessa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. Jaamme vähävaraisille ja
kriisin kokeneille perheille konkreettisia vaate- ja tavaralahjoituksia. Lisäksi tarjoamme lapsille ja
nuorille harrastustukea ja vapaa-ajan elämyksiä.

 

Tarjoamme näköalapaikan kansalaisyhteiskuntaan ja laajaan auttamistyöhön

Toiminnanohjaajana vastaat yhdessä toiminnanjohtajan kanssa valtakunnallisen
vapaaehtoistoiminnan organisoinnista ja kehittämisestä siten, että vapaaehtoisilla on hyvät
edellytykset tehdä paikallistason avustustyötä. Myös yritysten vapaaehtois- ja
yhteiskuntavastuutoiminta sekä muut vastaavat kumppanuudet sisältyvät työtehtäviisi, kuten
myös muut toiminnanjohtajaa avustavat järjestötehtävät.

Pääset lisäksi tekemään yhdistyksen sisäistä sekä ulkoista viestintää. Edellytämmekin eri
viestintäkanavien tuntemusta.

Koska toimintaamme kehitetään tiiviisti paikallisten vapaaehtoisten kanssa, hallitset perustaidot
yhteiskehittämisestä sekä osallistavasta työskentelystä eikä fasilitointikaan ole sinulle vierasta.

Tarjoamme näköalapaikan yhteiskunnan eri sektoreihin sekä mahdollisuuden työssä kehittymiseen
ja omiin työtehtäviisi vaikuttamiseen. Pääset mukaan innostavaan työyhteisöön ja saat hyvän
perehdytyksen menestyäksesi tehtävässä. Meillä etätyöskentely on mahdollista ja työpisteesi sijoittuu sovitusti Etelä-Suomen alueelle. Työ sisältää jonkin verran ilta- ja viikonlopputöitä sekä matkustamista.

Sujuva työskentely edellyttää, että tartut toimeen nopeastikin muuttuvissa tilanteissa ja sinulla on
taito innostaa ihmisiä sekä kehittyä yhteisömme mukana.

Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja kokoaikainen.

 

Toivomme sinulta:

  • soveltuvaa korkeakoulututkintoa
  • kehittävää ja innostavaa työotetta
  • yhteiskehittämisen menetelmien osaamista
  • vahvaa kokemusta vapaaehtoistoiminnan organisoinnista
  • hyviä tietoteknisiä valmiuksia sekä viestintätaitoja

Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Eveliina Hostila sähköpostitse
eveliina.hostila(a)hopeyhdistys.fi tai puhelimitse 21.8. klo 9–11 ja 23.8 klo 9–11, p. 040 931 0114

Toivomme vapaamuotoisia hakemuksia ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 31.8. mennessä
sähköpostitse: rekry(a)hopeyhdistys.fi


Hope ry epäilee lahjakorttien väärinkäyttöä

Hope ry:n johto ja hallitus on hiljattain saanut tietoonsa, että yhdistyksen varoja on mahdollisesti käytetty väärin. Epäily koskee eräitä ruuan hankkimiseen tarkoitettuja lahjakortteja, jotka on hankittu järjestön lahjoituksina kerätyillä varoilla.

Yhdistyksen johto on välittömästi lähtenyt selvittämään tapausta. Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa täysin sen laajuus tai kesto.

Tapahtunut on yllättänyt ja järkyttänyt yhdistyksemme johtoa. Vaikka rahallisesti tapahtuneen mittakaava onkin nykyisen tiedon valossa pieni, suhtaudumme tähän silti erittäin vakavasti. Tulemme tekemään kaikkemme tapauksen selvittämiseksi, Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila sanoo.

Epäillyssä lahjakorttien väärinkäytöksissä näyttää olevan kyse varsin systemaattisesti suunnitellusta ja siksi tarkoituksellisen taitavasti peitellystä teosta, joka ei siksi ole tullut ilmi yhdistyksen sisäisissä prosesseissa.

Tapauksesta tehdään poliisille tutkintapyyntö. Poliisin tehtävänä on selvittää, onko asiassa tapahtunut rikosta. Kahden yhdistyksen työntekijän työsuhde Hope ry:een on päättynyt.


Mielipide: Lapsilla oltava oikeus lomaan perheen rahatilanteesta riippumatta

Kesä lähestyy ja lapsilla ja nuorilla alkaa loma. Kaikissa perheissä se ei ole pelkästään iloinen asia. Kouluruokailun jääminen tauolle kiristää pienituloisissa perheissä ruokabudjettia. Pahimmin tämä osuu perheisiin, jotka ovat hintojen nousun ja koronan vaikutusten takia valmiiksi tiukoilla.

Suomessa noin 120 000 lasta elää pienituloisissa perheissä, joissa ylimääräisiin kuluihin ei ole varaa. Heille hyvin arkisetkin kesäiset ilot, kuten retket tai jäätelöostokset, saattavat olla ulottumattomissa.

Puute rahasta ei tarkoita vain puutetta tavaroista ja palveluista. Rahattomuus sulkee ulos yhteisöistä. Rahattomuus rajaa mahdollisuutta lähteä viettämään aikaa kaverin kanssa, harrastaa tai osallistua kesäretkelle. Kun ei ole rahaa, jää moni yhteinen kokemus toisten ihmisten kanssa kokematta. Rahattomuus lisää turvattomuutta ja yksinäisyyttä.

Meistä jokainen tarvitsee taukoja arjesta ja suorittamisesta. Mukavaa tekemistä, josta voi nauttia ja jota muistella myöhemmin. Lapselle tauot voivat tarkoittaa jotain uutta ja virkistävää kavereiden ja turvallisten aikuisten kanssa. Hyviä lapsuusmuistoja tai perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietettyä aikaa ei ole koskaan liikaa. Erityisen tärkeitä tauot ovat perheissä, joissa rahahuolet aiheuttavat ympärivuotista stressiä. 

Lapsella on Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklan 31 mukaan oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, ikänsä mukaiseen leikkiin sekä virkistystoimintaan. Tämän toteutumiseksi moni perhe tarvitsee tällä hetkellä järjestöjen ja muiden kansalaisten tukea. 

Me järjestöissä kannamme suurta huolta vähävaraisten perheiden jaksamisesta ja taloudellisesta pärjäämisestä. Toivomme, että lapsen oikeus lomaan nousee laajemmin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja virkistävän loman merkitystä lapselle sekä lapsiperheelle tuetaan entistä vahvemmin.

 

Eveliina Hostila (toiminnanjohtaja, Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry)

Sari Nikula (toiminnanjohtaja, Parasta Lapsille ry)