Yhteiskuntamme on viime vuosikymmeninä muuttunut yhä digitaalisemmaksi ja sama kehitys jatkuu, jopa kiihtyvään tahtiin. Esimerkiksi useat viranomaispalvelut ovat jo siirtyneet puhtaasti verkkoon. Ilman toimivia yhteyksiä, laitteita tai niiden käyttötaitoja arjesta selviytyminen on haastavaa. Mitä jos ei pystykään vastaanottamaan Wilma-viestejä, täyttämään Kela-hakemuksia, ilmoittautumaan harrastuksiin, hoitamaan pankki- tai terveysasioitaan?
Siksi on entistä tärkeämpää varmistaa, että kaikilla on yhdenveroinen mahdollisuus olla osana digiyhteiskuntaa. Tällä hetkellä tilanne ei ole hyvä, sillä julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan jopa miljoona suomalaista on vaarassa jäädä sen ulkopuolelle.
DNA on mukana edistämässä yhteiskunnan digitalisoitumista. Samalla näemme, että digitaalisen yhdenvertaisuuden kuuluu olla keskeinen tavoite yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan eri toimijoiden on yhteistyössä tehtävä työtä sen eteen, ettei kukaan jää kehityksen ulkopuolelle. DNA on osaltaan vastannut tähän pitkäaikaisella yhteistyöllä Hope ry:n ja Vanhustyön keskusliiton kanssa, jotta yhä useammalla vähävaraisella perheellä ja ikäihmisellä olisi mahdollisuus olla osa digiyhteiskuntaa. Hope ry:n ja DNA:n välisen yhteistyön osalta DNA tukee perheitä sekä laitehankinnoissa että tietotaidon lisäämisessä.
Samaan aikaan kun osa suomalaisista on vaarassa jäädä digiyhteiskunnan ulkopuolelle, myös huoli älylaitteiden vaikutuksista hyvinvointiimme kasvaa. Viime aikoina on puhuttu paljon etenkin lasten ja nuorten älypuhelinten käytöstä ja sen haittapuolista – niin vanhemmat, opettajat kuin monet asiantuntijatkin ovat tuoneet asiaa aktiivisesti esiin. Keskustelussa on sivuttu myös älylaitteiden ja sovellusten ikäsuosituksia.
DNA:n näkemys asiaan on, että riippumatta lapsen iästä, on älylaitteiden käytön alkuvaiheessa tärkeintä harjoitella käyttöä yhdessä aikuisen kanssa. Tilannetta voi verrata liikennetaitoihin – ensin harjoitellaan reittiä aikuisen kanssa ja katsotaan vaaranpaikat ja turvalliset tienylityspaikat ja säännöt yhdessä läpi. Aikuisten on tärkeä muistaa, että mikään teknologia tai turva-asetukset eivät täysin suojaa lasta verkossa. Lisäksi emme suosittele älylaitteen itsenäistä käyttöä alakoulun 1.–2.-luokkalaisille tai sitä nuoremmille lapsille, sillä heidän sosiokognitiiviset kykynsä eivät vielä riitä turvalliseen netin käyttöön. Esimerkiksi oikein käyttöönotettu kellopuhelin on heille turvallisempi ratkaisu.
Digiympäristöt ja -sovellukset on kehitetty mukaansatempaaviksi ja kiehtoviksi – niin aikuisille kuin lapsillekin. Tämän vuoksi on tärkeää löytää tasapaino yhdessäolon ja laitteiden kanssa vietetyn ajan välille. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea myös älylaitteiden käytön rajaamiseen. Suosittelemme aina noudattamaan somekanavien ja muiden sovellusten ikärajasuosituksia.
Mikäli kaipaat konkreettisia vinkkejä lasten älylaitteen käyttöön liittyen, voit tästä linkistä ladata DNA:n kokoaman vinkkilistan vanhemmille, joka perustuu asiantuntijanäkemyksiin.
Jussi Mälkiä
VP, Brand Development
DNA Oyj
