Hope julkaisi historiansa ensimmäisen vastuullisuusraportin toukokuussa. Se toteutettiin kysymällä Hopen eri sidosryhmiltä laajasti näkemyksiä työn vaikutuksista asiakkaisiin ja yhteiskuntaan.
”Hope on ihan sikatosissaan vastuullisuusasioissa”, aloittaa osallistamisalusta Innoduelin toimitusjohtaja Jussi Simolin.
”Minua läikähdyttää se, että Hopella vastuullisuus huomioidaan kaikilla tavoilla. Toiminta on lähtökohtaisesti sosiaalisesti vastuullista työtä. Samalla tavaralahjoituksissa huomioidaan ympäristövastuu ja kestävän kehityksen teemat. Lisäksi Hopelle on tärkeää myös hyvä hallintotapa.”
Jussi pohjaa näkemyksensä Hopen tuoreeseen vastuullisuusraporttiin, jonka Innoduel toteutti. Raportissa tarkastellaan Hopen toiminnan vaikutuksia: millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia Hopen työllä on ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön eri sidosryhmien, kuten lahjoittajien, asiakkaiden sekä vapaaehtoisten, näkökulmista.
”Halusimme teettää vastuullisuusraportin, jotta voimme selvittää, mihin saakka olemme nykyisellä vastuullisuustyöllä päässeet ja miten voimme kehittää toimintaamme kootun tiedon pohjalta”, tiivistää Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila.
Läpinäkyvä raportointi kannustaa yrityksiä yhteistyöhön
Vastuullisuusraportointi on pikälti standardisoitua, ja suuryrityksille nykyään pakollista. Koska suuret yritykset tuntevat raportoinnin hyvin, on niiden helppo Simolinin sanoin ”vaikuttua ja hurmaantua” myös Hopen raportin todentavasta toiminnasta.
”Olemme kuulleet yritysasiakkailta, että järjestön raportti vaikuttaa heidän lahjoituspäätökseensä. Raportin ansiosta Hopen toimintaan on helppo luottaa”, Jussi Simolin kertoo.
Jussi toivoo Hopen esimerkin kannustavan myös muita järjestöjä kartoittamaan ja raportoimaan työnsä vastuullisuudesta.
Sidosryhmät laittoivat vaikutukset tärkeysjärjestykseen
”Työskentelyn perustana oli kaksoisolennaisuusarvio, eli arvio siitä, miten organisaatio vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja miten maailma vaikuttaa organisaatioon”, kertoo Veini Simolin, joka vastasi raportin toteutuksesta käytännössä.
Hopen toiminnan vaikutuksia lähdettiin selvittämään ensin Hopen ydintiimin ja sitten sidosryhmien kanssa. Hopen ydintiimi listasi työpajassa 42 ehdotusta työn positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista. Positiivisista vaikutuksista nostettiin esiin esimerkiksi avun tarjoaminen matalalla kynnyksellä sekä lahjoitustavaran jakaminen hyötykäyttöön. Negatiivisina vaikutuksina listattiin esimerkiksi avun riittämättömyys lahjoitustavaran puuttumisen takia.
Nämä ehdotukset syötettiin Innoduelin digitaaliselle alustalle, jossa sidosryhmien edustajat pääsivät laittamaan ehdotuksia tärkeysjärjestykseen.
”Priorisoinnin lisäksi sidosryhmät pääsivät lisäämään omia ehdotuksiaan listalle. Saimme 403 lisäehdotusta, mikä on aivan huippumäärä!”, Jussi Simolin iloitsee.
Ehdotusten priorisointia tehtiin yhteensä lähes 1800 kertaa, mikä kertoo myös osallistuneiden suuresta määrästä ja siitä, että vastaajat todella halusivat käyttää aikaa Hopen työn kehittämiseen.
Priorisoinnin lopputuloksena syntyi sidosryhmäkohtaiset top-listat Hopen toiminnan tärkeimmistä positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista kunkin kohderyhmän näkökulmasta.
”Suosikkijuttuni prosessissa on se, miten paljon ehdotuksia tuli standardisoitujen teemojen ulkopuolelta. Standardi ei huomioi järjestöjen hyvän tekemisen aspekteja, mutta vastaajat nostivat näitä hyvin esiin. Positiivisia vaikutuksia asiakkaisiin ja yhteiskuntaan tunnistettiin paljon”, Veini Simolin kertoo.
