Perheen vähävaraisuus on yksi suurimmista esteistä mieluisan harrastuksen aloittamisessa. Mielekäs harrastus ja vapaa-ajan tekeminen vaikuttavat positiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, mutta kaikille elämän alkutaival ei tarjoa samanveroisia mahdollisuuksia. On selvää, että toistuva ulkopuolelle jääminen satuttaa, kuten myös arkisten toiveiden näkyminen liian kaukaisina kangastuksina.
Yksinäisyyden ja vaille jäämisen kokemukset toistuvat kokemuksissa ja kertomuksissa, joita kuulemme. ”Välillä lapsi toivoo, että hänelläkin olisi tuollainen kodin ulkopuolinen harrastus, niin kuin joillain kavereillakin on”, kertoo kyselyymme vastannut perhe. Toinen perhe toteaa, että lasta masentaa, kun harrastaminen on taloudellisten esteiden vuoksi jäänyt vain haaveeksi.
Jokaisen perheen tilanne on omanlainen ja jokainen lapsi on oma upea yksilö. Yksi nauttii kulttuurin kiehtovasta maailmasta, toinen haluaa kanavoida energiaansa urheilun parissa. Joitain viehättää yksin tai pienryhmissä harrastaminen, osa kaipaa joukkuetta ympärilleen. Onkin rikkaus, jos läheltä löytyy mahdollisuuksia kokeilla harrastusten kirjoa ja tunnustella, mikä itselle sopii. Kokeilujen jälkeen on hienoa päästä jatkamaan mieluisan harrastuksen parissa.
Harrastamisen Suomen malli, jossa harrastaminen kytketään koulupäivän yhteyteen, on erinomainen askel kohti tasavertaisempaa mahdollisuutta harrastaa. Se myös mahdollistaa tärkeitä, erilaisia harrastuskokeiluja. Mallista hyötyvät esimerkiksi perheet, joilla ei ole voimavaroja tai varaa kuljettaa lasta harrastuksiin. Ylipäätään koulun yhteyteen kytketty toiminta madaltaa harrastamisen aloittamisen kynnystä.
Koska kaikki harrastaminen ei kuitenkaan jatkossakaan tapahdu kouluilla, rinnalle tarvitaan polkuja muualle: seuratoimintaan, opistoihin – sinne missä jo nytkin harrastetaan. Muutoin eriarvoistuminen harrastuksissa uhkaa jopa kasvaa. Tarvitaan useita kohdennettuja toimia, jotta kaikki lapset saavat mahdollisuuden nauttia harrastamisesta ja viettää vapaa-aikaansa itselle mielekkäällä tavalla.
Kunnat voivat vaikuttaa konkreettisesti siihen, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa perheen tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Asian huomioinnilla, yhteistyöllä, suunnitelmallisuudella ja seurannalla sekä riittävillä resursseilla päästään pitkälle.
Raivataan yhdessä esteitä ja luodaan mahdollisuuksia!
Tuleva kuntapäättäjä, varmista, että kunnassasi jokainen lapsi saa harrastaa.
”Kun on tahtoa, on toivoa.”
Eveliina Hostila
toiminnanjohtaja
Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry