Digimaailmassa pärjääminen on hyvän arjen edellytys ja älylaite on tavallinen toive

Nykyaikaiset välineet ja niiden käytön osaaminen on avainasemassa, jos haluaa toimia täysimääräisenä kansalaisena yhteiskunnassa. Palvelut siirtyvät verkkoon, sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu yhä useammin eri sovelluksissa ja digitaidot ovat edellytys työssä pärjäämiseen. Lisäksi laitteita tarvitaan yksinkertaisesti vain yhteydenpitoon perheen, ystävien, työpaikan, viranomaisten ja muiden tahojen kesken.

 

Alkukeväästä julkaistun tutkimuksen mukaan älypuhelimen omistaminen on hyvin yleistä Suomessa: 89 prosentilla vastaajista oli älypuhelin. Älypuhelinta omistamattomista 14 prosenttia totesi, että älylaitteen hankkiminen ei ole taloudellisesti mahdollista.

Osa suomalaisista on huolissaan siitä, miten oma osaaminen, taloudellinen tilanne ja koko ajan uusille alueille levittäytyvä teknologia vaikuttavat pärjäämiseen tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan kokemus digitaalisesta yhdenvertaisuudesta syntyy siitä, että on mahdollisuus opetella älylaitteiden käyttöä tai omistaa laite. Samaisessa tutkimuksessa 68 prosenttia vastaajista uskoi, että älylaitteiden puuttuminen esimerkiksi heikommasta varallisuudesta johtuen tulee johtamaan eriarvoistumisen kasvamiseen Suomessa. Eniten ollaan huolissaan omista läheisistä ja heidän pärjäämisestään.

 

Kaikilla on oikeus hyvään arkeen

Halusimme tai emme, välineet yhteydenpitoon ja toimivat nettiyhteydet ovat arjessa pärjäämisen perusasioita. Jokaiselle hyvä ajatusleikki on, että pärjäisikö itse tai vaikka omat lapset oikeasti viikon ilman puhelinta tai nettiä.

Hope tekee tärkeää työtä tasa-arvoisemman arjen toteuttamiseksi. DNA haluaa osaltaan mahdollistaa tätä työtä lahjoittamalla älypuhelimet apua tarvitseville. Laitteet löytävät perille Hopen vapaaehtoisten kautta. Haluamme DNA:lla pitää huolta ihmisistä digitaalisessa maailmassa, joka ei aina ole kaikille tasa-arvoinen, kuten Hopen saamat Toivon päivän toiveet osoittavat.

Jokainen voi joskus tarvita apua. Olisi mukava ajatella, että itse ja oma lähipiiri on täysin immuuni vastoinkäymisille. Näin ei valitettavasti ole. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että meillä on yhteiskunnassa hyväntekijöitä, vapaaehtoisia ja muita auttajia, kun kriisi iskee päälle tai pitkään jatkaneet vaikeudet ovat syöneet voimavarat.

 

Jokaisella on mahdollisuus auttaa, edes pienesti.

Hanna Haapakoski
yritysvastuupäällikkö
DNA Oyj